Siirry pääsisältöön

Vilma Kesänen: Kentältä johtajuuteen

Vilma Kesänen on suomalainen huippukoripalloilija, joka on siirtymässä koripallouralta työuralle. Hän kirjoittaa koripallouran tuottamasta osaamisen sanoittamisesta ja millainen on ollut kokemus osallistua mentorointiohjelmaan.


Satuin näkemään Basketball Hall of Fame:n järjestämän Kentältä johtajuuteen 2020 -mentorointiohjelman ilmoituksen basket.fi -sivulla ja jo pikaisen vilkaisun jälkeen mielenkiinto oli herätetty. Ohjelma tarjosi sparrausta ja mentorointia sellaisille koripallotaustaisille henkilöille, jotka kaipaavat tukea ja ajatustenvaihtoa joko opiskeluun, työelämään tai koripallouraan liittyviin asioihin. Sold, ilmoittauduin mukaan.

Asia eteni nopeasti - vaikkakin kaikille tuttu iso K laittoi kapuloita rattaisiin yhteistapaamisten osalta - ja sain mentorikseni koristaustaisen maailmankansalaisen ja todellisen työelämän ammattilaisen Mikko Simonin. Ohjelmassa on mukana suuri joukko osaavia mentoreita, joilla on varmasti paljon annettavaa mentoroitavilleen, mutta uskon myös, että juuri sen oikean löytämisellä on vaikutusta molempien tavoitteiden täyttymisen kannalta ja tässä projektia hoitanut Jari Toivonen osui napakymppiin! En olisi osannut parempaa mentoria toivoakaan.

Mikon kanssa juttu luisti hyvin ja pian olimmekin jo käyneet tilanteeni ja tulevaisuuden suunnitelmat (toiveet) läpi. Tämän pohjalta käytiin hommiin. Ensin lähdimme päivittämään CV:täni edustuskelposeksi. Jo tässä vaiheessa alkoi kuitenkin paljon suurempi projekti, jossa Mikon apu oli korvaamattoman tärkeä. Nyt oli todellakin viimein aika päivittää oma korvien väli siihen malliin, että opin itse arvostamaan ammattilaisurheilun mukanaan tuomia oppeja työelämän näkökulmasta tärkeinä valttikortteina.

Tämän sanoittaminen ja todella sen uskominen, että urheilu ei ole pelkkä tyhjä aukko CV:ssä oli omalta osaltani mielettömän tärkeä vaihe, sillä samalla piti etsiä esiin Vilma, ei vain urheilijana ja koripalloilijana, mutta myös ihmisenä ja työntekijänä kentän ulkopuolella. Mikon kanssa käydyt keskustelut toivat ihan uuden vaihteen silmään omaan kevääseeni.

Vilma löytyi ja oppia kaikesta työelämään liittyvästä karttui. Tässä välissä pieni muistutus kaikille meille urheilijoille: koripallo opettaa pitkän listan asioita, jotka ovat tärkeitä myös koriskentän ulkopuolisissa töissä. Tavoitteellisuus, kurinalaisuus, päämäärätietoisuus, ongelmanratkaisukyky, periksiantamattomuus, erilaisten ihmisten kanssa toimeentuleminen, johtajuus, ajankäyttö ja ajanhallinta, suunnitelmallisuus, kielitaito, paineen alla menestyminen ja joukkueessa toimiminen ovat kaikki asioita (nyt muutaman mainitakseni), jotka moni koripalloilija omaksuu kuin huomaamattaan, eikä myöhemmin osaa tuoda näitä arvokkaita taitoja esille toisenlaista työtä hakiessaan. Asioita voi oppia, mutta asenteella mennään jo aika pitkälle!

Upea juttu Kentältä johtajuuteen -ohjelmassa on verkostoituminen. Jo Mikon kanssa ajatusten vaihto oli korvaamatonta ja tämän lisäksi hän tarjosi apuuni osan omaa verkostoaan. Pääsin keskustelemaan ja oppimaan useilta uransa eri vaiheissa olevilta ammattilaisilta - uskomattoman mielenkiintoisia juttuhetkiä ja valtavasti hyvää oppia. Kyllä korisverkostoissa ja hieman niiden ulkopuolellakin on hienoja ja ammattitaitoisia ihmisiä! Kiitos teille kaikille ajastanne ja neuvoistanne. Ja muille vinkiksi, verkot vesille ja verkostoitumaan!

Oma kokemukseni mentorointiohjelmasta oli erinomainen ja suosittelen mukaan lähtemistä ihan jokaiselle, joka miettii seuraavaa siirtoaan tai kaipaa sparrausta nykyisessä tilanteessaan. Usein toisen kanssa keskustellen oppii roimasti ja saattaa saada jopa muutaman ihan todellisen älynväläyksen aikaiseksi! Kiitollisin olen kuitenkin siitä, että nyt löytyy numeroluettelosta henkilö(itä), jo(i)lle pirauttaa, kun taas on sparrausta ja ajatusten pallottelua vailla.

Suuri kiitos ohjelman järjestämisestä Jari ja Basketball Hall of Fame ja mentoroinnista Mikko!

                                                                                                        Vilma Kesänen

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ribari-lehden päätoimittaja Hannu "Nunna" Ahonen

Hannu Ahonen, mikä on koristaustasi? Koristausta lähti siirryttyäni kansakoulusta oppikouluun 1963 Vartiokylän yhteiskouluun. HKV:ssä minulla oli yleisurheilutausta, jossa olin ollut valtakunnallisilla valmennusleireillä. Koulun puolesta oli korissali käytössä ruoka-aikoinakin ja pikkuhiljaa jäi yleisurheilu koripallon viedessä mukanaan. Pentti Salmi tuli kerran koulullemme katsomaan treenejä ja kysyi rehtorilta luvan saako Hannu siirtyä HKT:n riveihin. Luvan saatua alkoi siitä totisempi koripallo kohdallani. HKT:lla oli todella hyvät B ja A-juniorit ja voitimmekin Suomen mestaruudet. Sitten 18-vuotiaana minut nostettiin huikeaan HKT:n miesten joukkueeseen, jossa olin kolme vuotta mukana. Peliaika oli kortilla, kun joukkueessa oli kahdeksan maajoukkuepelaajaa. Pikkuhiljaa valmennus alkoi kiinnostaa ja pelaaminen väheni. Vartiokylän toiminnassa olin erityisesti junioreissa mukana valmentajana 15 vuotta, jonka jälkeen HNMKY nappasi minut 1985 toimintaansa Seppo Sonkerin aisaparik

Kristian Lampen: Timo Lampenin perintö?

  Isäni, Timo Lampen, pelasi urallaan 133 maaottelua ja noin kahdeksan kautta pääsarjassa 29 pisteen keskiarvolla. Hän edusti Suomea seitsemän kertaa EM-kisoissa ja kerran olympialaissa vuonna 1964, joka myös antaa perspektiiviä hänestä urheilijana.   Perintö on vaikea sana. Olen isäni poika ja isäni oli ja on minulle ensisijaisesti isä. Isäni oli aika vaatimaton suhteessa hänen meriitteihinsä eikä halunnut niitä sen kummemmin tuoda esille. Kun katsoo hänen tilastojaan voi todeta hänen olleen melkoinen koripalloilija, mutta ei se näkynyt meillä kotona millään tavalla. Koripallo ei ollut mitenkään isossa roolissa lapsuudessani. Voin sanoa, että kun aloin 1978 pelaamaan koripalloa en varsinaisesti tiennyt isäni koripallotaustasta. Muistan aloittaneeni koripallon katsomalla tuona vuonna televisiosta naisten maaottelua, jossa pelasi muun muassa perhetuttumme lahtelainen Leena Vestala. Koulussakin koristunnit olivat olleet kivoja. Sanoin isälleni, että haluaisin alkaa pelata korista. Isä