Janne Koskimies: Mitä ajattelet koripallon alumnitoiminnasta?

 

Karhu Basketin päävalmentaja Janne Koskimies on seurannut koripallon alumnitoimintaa ja kertoo siitä näkemyksensä, kuten myös amerikkalaispelaajien rekrytoinnista. Koskimies arvioi myös ensi kauden Korisliigan mahdollisia uusia tuulia...

 

1. Mitä ajattelet koripallon alumnitoiminnasta?

 

Näen kehittyvällä alumnitoiminnalla olevan oma paikkansa koripallon lajikulttuurin edistämisessä. Sen kautta voisimme löytää entisille pelaajille motivoivia rooleja korisyhteisössä ja kanavan antaa takaisin lajille. Korisliigavalmentajana näen tietysti lähietäisyydeltä nuorten pelaajien toimintaa ja valitettavan harvat kyllä ymmärtävät, miten tärkeää olisi verkostoitua ympärillä olevien yhteistyötahojen kanssa, ajatellen pelaajauran jälkeistä aikaa.

2. Millainen prosessi on amerikkalaispelaajan rekrytointi valmentajan näkökulmasta?

 

Olen itse ollut rekrytoimassa ulkomaalaispelaajia vain ns. nykytekniikan aikakaudella, jolloin pelaajista on yleensä tarjolla runsaasti informaatiota. Valmentajan työhön rekrytoinnissa vaikuttaa paljon se, onko seurassa erikseen henkilö esim. urheilutoimenjohtajaa, joka tekee sen pohjatyön eli on yhteydessä agentteihin ja valmistelee jokaiselle pelipaikalle listan parhaista kandidaateista. 

Tulokulmia rekrytointiprosessiin on monenlaisia. Onko valmentajalla tiukat pelilliset raamit sen suhteen, mitä jokaisen pelaajan tulee pystyä kentällä tekemään? Tästä Pieti Poikolan viime kauden Lahti Basketball on hyvä esimerkki. Toinen vaihtoehto on se, että pyritään löytämään käytettävissä olevalla budjetilla erityisosaamista, jolloin valmennuksen on ainakin Korisliigatasolla joustettava ja tehtävä kompromisseja toisilla pelin osa-alueilla. Viime kauden KTP Basket tai BC Nokia Labovicin aikakaudella ovat puolestaan tästä hyviä esimerkkejä.

Itse rekrytointiprosessissa pelaajista tarjolla olevan datan oikeanlainen hyödyntäminen on nykypäivänä tärkeässä roolissa. Tietysti myös hyvät kontaktiverkostot erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat tärkeitä, jotta pelaajista saa tarvittaessa nopeasti luotettavaa tietoa.

3. Näetkö, että olisi jotain uusia pelillisiä kehityssuuntia tulossa suomeen ja ensi kaudeksi Korisliigaan?

 

Erittäin hyvä, mutta vaikea kysymys. On hyvin mahdollista, että tulevalla kaudella nähdään enemmän joukkueita, jotka sekoittelevat pelaajavartiointia ja paikkapuolustusta otteluiden sisällä. Hyökkäyksellisesti joukkueet ovat menneet yksinkertaisiin ja suoraviivaisiin hyökkäys-actioneihin ja jatkuvan motion-hyökkäyspelin käyttö on vähentynyt siitä mitä se oli vielä kaudella 2017-18, kun aloitin Kauhajoella.

Pienempiä pelillisiä trendejä, kuten millä ryhmityksellä joukkue menee hyökkäyslevypalloihin tai miten jotain tiettyä palloscreenipuolustusta pyritään murtamaan, tapahtuu koko ajan, mutta niiden huomaaminen vaatii katsojalta jo hieman harjaantuneempaa silmää.   

Viime kaudella nähtiin Mikka Sopasen ja Pieti Poikolan paluu Korisliigaan ja molemmat tekivät sen hyvin selvästi valtavirrasta poikkeavilla pelityyleillä. Jyri Lehtonen, joka on ollut jonkinlainen Korisliigan pelillinen suunnannäyttäjä menneinä vuosina palaa Kouvojen penkin päähän ja on mielenkiintoista nähdä millaisella pelityylillä nuori Kouvojen joukkue tulee esiintymään. Samoin tietysti Kotkassa Pekasta nyt miehiin siirtyvä Roope Mäkelä ja erilaisesta koripallokulttuurista tuleva Bisonsin Darko Mihajlovic tuovat oman lisämausteensa.

 

 

Kuva: Ville Vuorinen